Sivustoni käyttää evästeitä sivustoasetuksia varten (evästeilmoitus, kieli). Ajattelin vain ilmoittaa. Lue lisää.
Hyväksyn tämän.

Huomenta

Joko aamukahvi on juotu?

Allekirjoittanut, eli Aadolf Kärki, käsittelemässä kahvikuppia typerä ilme kasvoillaan. Facebook YouTube Twitter LinkedIn

Doddih. Täällä sitä ollaan. Pitkä matka kuljettu ja niin edespäin. Mutta miksi tänne piti pysähtyä?

Kukako oikein lienen? Kysymyksenä varsin oiva. Olen Aadolf Kärki, kääpiökuningas, urbaaniviidakon velho, kylmän Pohjolan pelimanni, säveltäjä iänikuinen. Mutta Aatuksikin nuo minua kutsuvat.

Lokakuun 26. päivä oli synkkä ja myrskyinen, Lahdessa, vuonna 1993. Koska minä synnyin silloin, rakastavalle äidille ja musikaaliselle isälle. Kasvatin hetimmiten parran ja aloin säveltää musiikkia. Näin alkoi tarinani.

Opettelin itsekseni soittamaan klassista kitaraa noin 12–13-vuotiaasta alkaen, mistä johtuen vieläkin pidän kitaramusiikin lajeista klassisesta eniten. Klassinen onkin kaunista kuunneltavaa, ja suhteellisen helppoa myös soittaa. Ei sillä, enhän minä perusteita jaksanut opetella, vaan hyppäsin heti vaativiin sormetuksiin ja kehitin oman tyylini.

Tosin jahka löysin digitaalisen säveltämisen ilot, olen kuluttanut vähemmän ja vähemmän aikaa itse soitteluun, ja paljon enemmän aikaa tietokoneen ääressä kököttämiseen. Paljon, paljon enemmän aikaa. Itse asiassa melko harvoin tietokoneeltani poistunkaan. Mitä sitä ruokaa teen silloin tällöin. Köh.

Kyllähän minä musiikin lisäksi myös teen verkko- ja graafista suunnittelua. Niin, ja freelance-kielenkääntäjänäkin toimin.


No, mutta, mitä Aatu sitten tekee? Jahas – monenmoista! Syö, juo, nukkuu. Ketään ei se tosin taida kiinnostaa. “Mitä Aatu sitten tekee?” No, hiivatti, kerrotaanpa nyt sitten.

Musiikki

Amatöörisäveltäjänä ja muusikkona olen sattunut säveltämään ja sovittamaan jo muutamia kappaleita.

Mitäpä sitä suotta tästä aiheesta romaania kirjoittamaan, kun sillä on omakin sivunsa asialle pyhitettynä, mutta kaikki eivät etusivua kauemmas jaksa navigoida. Että heipä hei vain, onnea, ja anteeksi. Kaikki eivät näinkään alas jaksa tulla.

Aadolf soittamassa kitaraa, samalla katsoen kameraa kohti pelottava ilme pärställään.

Sävellykseni ovat tylsän monotonisia ja pikemminkin taustaraidoiksi tarkoitettukin. Tai ihan jopa muuten vain kuunneltaviksi, samalla kun itse lipittää teetä eikä välitä siitä mitä ämyristä kuuluu.

Käytän mielelläni orkesterisoittimia ja pianoa sävellyksissäni, vaikka voinkin melkein mitä tahansa soitinta digitaalisissa sävellyksissäni käyttääkin. Esimerkiksi viime aikoina olen käyttänyt paljon syntetisaattoreita ja jousisoittimia.

Päätyöasemaani kuuluu tällä hetkellä Studio One 3, NI Komplete 11 Ultimate, sekä yhtiöiden Spitfire ja EastWest kokoelmia, ja paljon muita.

Jaa, että mitä soittimia itse osaan vongutella? Enitenhän minä tuota kitaraa osaan soittaa. Kahdeksasta kitarastani jopa viisi toimii vielä. Ihanaa. Klassinen Admira Malaga on niistä suosikkini. Ehjistä värkeistä löytyy myös yksi Landolan klassinen kitara, sekä kolme sähkökitaraa. Sitten löytyy monia muitakin soittimia, kuten pianohaitari, pari tinapilliä, halpa viulu, sekä muutama pieni soitin jostakin pimeästä reiästä. Tietokoneohjelmiani voin ohjailla myös NI Komplete Kontrol S49 -kosketinsoittimella/MIDI-kontrollerilla.

Mainittakoon nyt vielä ääniefektien teko ja muu ääniteknikointi.

Näyttely

Voi ei. Kahdessa Ainopuiston kesäteatterinäytelmässä olen jo ollut näyttelijänä, sekä erään toisen harrastelijateatterin näytelmässä loppuvuonna 2017. Onhan tuo näyttely (varsinkin ääninäyttely) sellaista mitä voisi työkseenkin tehdä, ja kuulemma minulla “lahjojakin” on. No, niin minustakin.

Mietin aluksi että mainitsenko näyttelemistä täällä ollenkaan, mutta mainittakoon nyt silti ( ͡° ͜ʖ ͡°) Taidosta ei nimittäin ole juurikaan todisteita – muutama hassu kuva portfoliossa – mutta mitäpä sitä pienistä. Eivät ne muutkaan meistä. Yhyy.

Verkkosuunnittelu

Tämä verkkosivusto? Käsialaani. Käytin pohjana mukautuvaa (fluid) runkoa jonka löysin Dreamweaver-ohjelman syövereistä, tarkoituksenani päivittää aikaa enemmänkin nähnyt vanha sivustoni uuteen uskoon. Silloin minulla oli vielä kaksi erillistä sivustoa, jotka on sittemmin yhdistetty. Olen sekä luonut että korjannut monenmoisia sivuja ja sivustoja, mukaan lukien entisen Nastolan kunnan työpajojen nykyisin-kuolleet-ja-kuopatut sivut.

Eräs ‘harrastukseni’ on myös mukautettujen tyylien (CSS) luominen omaan käyttööni verkkosivuille – sivustojen ulkonäköä ja toiminnallisuutta voi nimittäin muokata omaan makuun sopivaksi. Tähän tarkoitukseen käytössäni on tällä hetkellä selainlaajennus Stylus.

Pyrin verkkosuunnittelussa tekemään kaiken mahdollisimman tyylipuhtaasti ilman turhia ohjelmakoodeja. HTML ja CSS toimivat kaikkialla, mutta jotkut estävät esimerkiksi JavaScript-koodit, ja haluan antaa mahdollisimman monelle saman kokemuksen, selaimesta ja estoista huolimatta.

Jonkin sortin outo rituaaliympyrä. Ei, anteeksi, sehän on vain sivuston taustakuva.

Traaginen Graafinen suunnittelu

Melkein kaikki graafinen sisältö on jollakin tavalla itseni valmistamaa, lukuun ottamatta tietenkään sosiaalisen median kuvakkeita, varustettuna vain kuvan- ja vektorigrafiikankäsittelyohjelmilla. Tuokin kummallinen rituaaliympyrä on ihan parissa minuutissa väkertämäni taustakuva tälle sivutolle, tosin tuo versio on vain pienempi ja läpinäkymättömämpi. “Logoni” tein vuosia sitten, tosin tuo onkin vain nopea raapustus. Piirtääkö uusi vai eikö piirtää, siinä vasta kymysys.

Työskennellessäni Nastolan Kakstahdilla puolen vuoden ajan markkinointimateriaalien valmistajana ‘opin’ myös suunnittelemaan esitteitä. Ei sillä että siinä mitään opettelemista olisi ollut, mutta en ollut aiemmin tutustunut aiheeseen. Piirrä muutama viiva, lisää tekstiä, pari kuvaa, ja... Ta-da! Taikuutta.

Kielenkääntäminen

Ja ehkä päidenkääntäminen. Ei, olen toiminut freelance-kääntäjänä vuodesta 2012, työkielinäni suomi ja englanti. Onhan tuo työtehtävien saaminen vaikiaa, vaikiaa, kun tiedostot lähetetään samalla kertaa useammalle kääntäjälle ja kuka nyt työn hyväksyykään ensimmäisenä sen myös saa. Ei tällä leipäänsä tienaa, mutta ihan hauskaa ajanvietettä ja kahvirahojen tienaamista. Mieluummin kyllä työskentelisin isompien projektien kanssa, kuten elokuvien ja kirjojen parissa. Aina ei voi saada kaikkea, mitä? ¯\_(ツ)_/¯

Enklanttia puhuessani jotkut rakastavat aksenttiani, toiset sitä vihaavat. Senani menevät kuitenkin helposti sakaisin, eli tulkkausta en juurikaan tarjoa. Perushöpöttelyyn kyllä.

Ruoanlaitto

Ruokaa? Ruokaa!

No niin. Nyt puhutaan asiaa! Pidän ruoanlaitosta. Eritoten pidän syömisestä. Rakastan syömistä.

Onko tämä mainitsemiskelvokas asia, tosin? Onhan se! Olen reservin sotilaskeittäjä (6 kk, panssarijääkäri) ja minulla on hygieniaosaamistodistus. Armeija marssii vatsallaan, eikä kukaan jää minun jäljiltäni nälkäiseksi.

Sähköhärpäkkeet

En minä mikään mäkgaiveri ole, mutta kyllä on komponentteja tullut juotettua (ja välillä itseäkin).

Jos totta puhutaan, tätä taitoa ei ansioluetteloon kehtaa laittaa, kun en ole ollenkaan taitava. Kyllä tuokin varmaan joskus kehittyy johonkin suuntaan. Ehkä. Pääsyy sille miksi koskaan aloinkaan nikkaroida löytyy niinkin läheltä kuin käden alta – tietokonehiirten painikkeet löystyvät hetkessä ja juotin aina uusia kytkimiä tilalle. Kunnes tajusin että pelkän jousen vaihtaminen on nopeampaa ja helpompaa... Hupsista.